Paúl Do Mar - Kylä rinteiden syleilyssä
Paúl do mar on rauhallinen kylä noin 40 kilometriä Funchalista länteen. Paúl do Marin asukkaista suuri osa on kalastajia, jotka
sesonki-aikaan lähtevät merille kuukausiksi. Kylä oli pitkään jyrkkien rinteiden eristämänä, kunnes vuonna 1960 valmistui
ensimmäinen tie. Siihen asti kulkeminen kylään tapahtui kolmea polkua pitkin.
Kylän länsipuolelta löytyy nykyäänkin erittäin hyvässä kunnossa oleva
Zimbreiros-niminen polku, joka johtaa Fajã da Ovelhan kylään. Zimbreiros on
polku, joka näkyy kiemurtelevan ylös edessä nousevaa jyrkkää rinnettä. Kylän keskivaiheilta löytyy polku ylös Raposeirasin kylään. Reitti on
ollut vuosia käyttämättömänä ja on kulkukelvottomassa kunnossa. Polku on pahoin umpeen kasvanut ja sieltä täältä
maan vyörymien tuhoama. Vuonna 2007 joulukuussa lähdin kapuamaan keskireittiä ja alhaalta lähtiessä parin sadan metrin päästä tuli eteen paikka,
jossa maanvyörymä oli vienyt polun mennessään. Ehkä jonain päivänä myös tämä polku kunnostetaan kelvolliseen kuntoon.
Paúl do marista Prazeresiin johtava Caminho do Concelho-niminen polku alkaa kylän itäpuolella sijaitsevasta venesatamasta. Tämä polku on erittäin hyvässä kunnossa ja on kunnostettu vuonna 2007. Reitille on rakennettu suoja-aidat
ja murtuneita kohtia on kivetty uudestaan. Caminho do concelho on polku, jota pitkin tulemme laskeutumaan takaisin Paúl do mariin.
Paúl Do Mar - Levada Nova
Aloitamme matkamme Paúl do mar Apart Hotellin pihasta. Täältä meren rannasta noin 400 metriä korkea nousu näyttää melko hurjalta. Emme kuitenkaan anna ensivaikutelman lannistaa, vaan käymme tuumasta toimeen.
Kivetty, lyhdyillä reunustettu tie johdattaa meidät rinteestä tulevan puron ylittävälle sillalle. Itse polku lähtee rinteen juurella olevien talojen välistä kaartaen rannan suuntaan. Polku kiertää aluksi rinteessä olevan kallioisen töyrään ja jatkaa siksakkia rinnettä ylös.
Kylässä sijaitseva Paúl do Mar Apart hotel on muutenkin hyvä tukikohta tämän alueen polkujen ja reittien tutkimiseen. Nousemme ensin ylös Fajã da ovelhaan, jonka jälkeen suuntaamme matkamme ylös Levada Novalle. Seuraamme Levada Novaa itään kohti Prazeresia, josta laskeudumme takaisin Paúl do mariin.
Vaelluksesta syntyy hieno läpileikkaus alueen maisemiin. Tulemme kokemaan kovaa kapuamista jyrkkää rinnettä ja näkemään aitoa Madeiran maalaiselämää. Mäntymetsän tuoksusta ja lintujen laulusta saa myös nauttia tällä mukavalla reitillä. Reitti vaatii kuitenkin hieman kuntoa. Ei pelkästään pituutensa (noin 20 km) vuoksi, vaan myös jyrkkän nousun ja laskun takia. Lisäksi asfalttitiellä kulkeminen polkujen ja levadan välisillä osuuksilla saattaa ottaa jalkoihin, etenkin kovempi pohjaisia vaelluskenkiä käytettäessä.
Ylöspäin meitä viettää kivistä taidokkaasti kiilaamalla ladottu polku, mikä saa paikoin aaltoilevan porrasmaisen muodon. Ajoittain saattaa polulla tulla eteen yllätyksiä, kuten tämä 2007 joulukuussa rinteestä irronnut kivenjärkäle, joka oli pudonnut keskelle polkua. (KATSO VIDEO)
Rinnettä noustessa huomaa, kuinka näkymät Paúl do mariin ja merelle aukenevat aina vaan hienommin mitä korkeammalla olemme. Illalla auringon laskiessa näkee täältä upean auringonlaskun. Suunnilleen puolessa välissä rinnettä on kallioon hakattu syvennys, minne voi istahtaa hengähtämään ja ihailemaan panoramaa merelle. Rantaviivaa hyväilevien aaltojen kohinan voi kuulla tänne asti. Huomaa myös vasemmalla solan takana kulkeva Fajã da ovelhaan kulkeva tie. Mielenkiintoisia ovat myös runsaan heinän seassa kasvavat kaktukset ja agave-kasvillisuus.
Huomio saattaa kiinnittyä tiellä olevalta levikkeeltä lähtevään polkuun vastakkaisella puolella rotkoa. Polku on itse-asiassa levadan pätkä, joka johtaa syvemmälle rotkon uumeniin. Loppupäässä on pieni vesiputous ja lammen tapainen kallioiden keskellä.
Loppupäästä polku jyrkkenee entisestään ja tasamaalle päästyämme saamme ihailla upeita maisemia merelle ja Paúl do mariin. Myös Zimbreiros polku näkyy täältä kiemurtelevana alhaalla rinteessä.
Näkö-alapaikka tarjoaa mielenkiintoista paikallista historiaa.Aikoinaan ilmeisesti tavaran ylös kylästä rahtaamiseen käytetty väkipyörä muistuttaa meitä ajasta ennen teiden valmistumista. Liekö nostettava tavara ollutPaúl do marin kalastajien pyytämää kalaa ja muita meren antimia ja paluupostina kasvatettuja juureksia ym. Tällaista vaihtokauppaa nimittäin aikoinaan tehtiin ja tehdään kaiketi edelleen.
Polun suuntaan katsottaessa seisoi vielä 2006 vuonna pystyyn kuivunut kelo. Joulukuussa 2007 matkatessa eräänä päivänä vanhus oli antanut periksi ajan kuluttavalle voimalle ja kaatua rysähtänyt lepäämään poikki polun (KUVA). Aika kuluu ja maisemat muuttuvat.
Alas rinteen juurellekin näkyvään ravintola-hotelliin ei ole suoraa pääsyä polulta, vaan matkaa kertyy ylempää tien kautta parisen kilometriä. Vihjeenä siis vaan, jos ajatuksena olisi kipaista ostamaan jotain virvokkeita rankan nousun päätteeksi. Nyt, kun olemme saavuttaneet rinteen huipun ja voimme palata samaa tietä alamäkeä hotellille tai jatkaa eteenpäin nousemista Levada novalle.