Levada do Norte Serra de Águassa

Levada do Norte Serra de Águassa

Levada do Norten toinen tunneli

Levada do Norten reittimme viimeinen tunneli

Levada do Nortella kohti Serra de Águaa

Edessä on tämän reitin viimeinen tunneli, joka on samalla harmittavasti veden vallassa ja joudumme kahlaamaan ja kastelemaan jalkamme. Tunneli lävistää Pico da Pocinha-vuoren, joka on korkeudeltaan 879 metriä (lähde: Raimundo Quintal: Madeiran levadat ja luontopolut 2003) Kulkiessa tunnelissa yhtenä ajatuksena oli, että eipä tullut kumisaappaita otettua matkaan. Olisivat mukavasti jalat säilyneet kuivana. Jos nyt joku ottaa tästä hienosta ideasta vaarin, niin sanonpa nyt varmuuden vuoksi, että koko reittiä ei sitten kannata kumisaappailla kävellä vaan ne kannattaa oman turvallisuutensa vuoksi vaihtaa takaisin vaelluskenkiin, kun kumin tarve loppuu. Syy on tähän ilmiselvä. Aiemmin kohdatut paikat, joissa polku on märkä tai vesi putoaa polulle ovat aivan liian vaarallisia liukkaille kumisaappaan pohjille. Mutta se siitä ja lopetan tämän jaarittelun.

Tunnelin alussa vesi on heti läsnä ja kahlaamme halki veden jalat lotisten seuraavat 1,1 kilometriä. Raimundo Quintal kertoo kirjassaan, että tunnelin läpikulkemiseen kuluu kohtuullisella kävelynopeudella 15 minuuttia. Oman kuvamateriaalini metatietojen mukaan itselläni meni 8 minuuttia. Joka tapauksessa läpikulkeminen vie aikaa melkoisesti ja on työläs kulkea. Tunneli saattaa olla paikoin matala, joten varovaisuutta ettei päälaki kopsahtele kipeästi katon louhikkoiseen kallioon. Tunneli on suora ja sen ulostuloaukko kajastaa kaukana, kuin kirkas majakan valo. Kulkiessa ihmettelee, kuinka veden pinta tässä polulla on todellakin samalla korkeudella kuin levadassa virtaava vesi. "Majakan valo" edessä tuntuu vaan pysyvän aloillaan, eikä tunnelin ulostuloaukko tunnu suurenevan lainkaan vaikka kuinka kahlaamme tässä vetisessä maastossa. Kulkiessa arvioi pariin kertaan onkohan ulostuloaukon piste ehkä jo vähän suurentunut?

Hieman puolenvälin jälkeen ulostuloaukon valkoinen piste alkaa muuttaa muotoaan ja valkoisesta alkaa erottua vihreitä muotoja, kun ulkoilman kasvillisuuden värit sekoittuvat valkoiseen auringon valoon. Kovan tallustamisen jälkeen saavutamme vihdoin tunnelin ulostuloaukon ja sukellamme kalseasta ja kosteasta tunnelista lempeään kesäilmaan.


Levada do Norten toinen tunneli

Levada do Norten neljäs tunneli

Tunnelin jälkeen alkaa jaloitteleminen metsäisessä maastossa ja aiempien osuuksien hankalat maastot ovat toistaiseksi vain muisto. Jalokastanjat ja laakeripuut ja muu rehevä kasvillisuus ympäröivät auringonvalon siivilöityessä latvuston välistä. Levadan vesi virtaa rauhallisesti ja huuhtoo mielen viimeaikaisten kokemusten adrenaliinista.

Raimundo Quintal kuvaa reitin kirjassaan Madeiran levadat ja luontopolut tämän reitin päinvastaiseen suuntaan eli Serra de Águasta Eira Mouraoon. Mieleeni on jäänyt kuinka hän osuvasti kuvaa Levada do Norten reitin alkuosuutta osuvasti: "Alussa kaikki vaikuttaa perin yksinkertaiselta" ja maalailee tekstissään mielestäni erinomaisen hyvin, kuinka alussa ei kulkija osaa ajatellakaan millaisia paikkoja alun jälkeen on odotettavissa. Hurjat tunnelit veden vallassa päästä päähän ja yli sata metriä syviä rotkoja heti polun vierestä ilman mitään suojakaiteita. Levada do Norte on juuri tätä ja reitti on erinomainen valinta vaeltajalle "joka rakastaa vaarantunnetta" mutta osaa ymmärtää myös omat rajansa ja kunnioittaa vaarallisia paikkoja niiden vaativalla tavalla.


Levada do Norte Serra de Águan alueella

Kulkemamme reitti kuvattuna Levada do Norten jatko-osuudelta Serra de Águaan

Tunnelilta lähdettäessä olemme patikoineet Eira do Mourãosta hieman yli kaksi tuntia. Matkaa Boa Mortesta on kertynyt vajaat kolme tuntia. Jatkamme noin 20 minuuttia metsäisessä maastossa kohti erikoisen näköistä paikkaa, joka samalla aloittaa viimeisen osuuden ennen tämän reittiselostuksen päätepistettä. Päätepiste on eräänlainen vedenjakaja-asema, josta lähtee massiivinen tunneli läpi vuoriston Curral das Freirasiin. Levada do Norte jatkuu käytännössä vielä muutaman kilometrin Serra de Águan voimalaitokselle mutta tuosta osuudesta minulla ei vielä ole kunnollista materiaalia, jota kertoa tai kuvia joita jakaa. Olen kulkenut osuuden kyllä mutta vuoden 2010 suuren metsäpalon jälkeen, joten jälki on melko karua katseltavaa. Ehkä tuonkin osuuden kaikessa karuudestaan jossain vaiheessa jaan sivustoillani.

Saavumme paikkaan, jossa Levada kiertää suuren pyöreän kallion ja tässäkin kohdassa on polulta kymmenen metrin luotisuora pudotus alas, joten varovaisuutta kulkemiseen. Kun kierrämme kallion, loppuosassa on rakennettu hieno puinen aita polun viereen ja se antaa kulkijalle näennäisen suojan. Maisema Encumeadaan ja taustalla kohoavaan Paúl da Serran tasankoa reunustaville vuorille on todella vaikuttava. Lähdemme tästä paikasta etenemään upean Ribeira do Picon laakson etelärinnettä itään kohti edellä mainitsemaani "vedenjakaja-asemaa", joka on laakson pohjukassa.

Levada kiertää suuren pyöreän kallion ja polulta on vasemmalla suora pudotus alas, joten varovaisuutta kulkemiseen. Kun kierrämme kallion, loppuosassa on rakennettu hieno puinen aita polun viereen ja se antaa kulkijalle näennäisen suojan. Kallion edusta on kuin maisematerassi varustettuna hulppealla vuoristomaisemalla Ribeira Bravan laaksoon. Maisema Encumeadaan ja taustalla kohoavaan Paúl da Serran tasangon reunavuorille on todella vaikuttava. Pysähty sopevalla kohdalla ihastelemaan maisemia ja ota toki muutama kuvakin. Lähdemme tästä paikasta etenemään haaralaakson suuntaisesti kohti edellä mainitsemaani "vedenjakaja-asemaa".

Levada do Norte Serra de Águan alueella

Betoniin maalattu teksti 0 kilometriä kuvaa tämänkertaisen vaelluksemme päätepistettä osuvasti

Joku on kirjoittanut betoniin tekstin 0km, mikä tarkoittaa että matkamme tällä osuudella on saatu päätökseen. Saavumme paikkaan, josta Serra de Águan voimalaitoksen eli myös Levada do Norten vesiä ohjataan suuren 3000 metriä pitkän tunnelin kautta Curral das Freirasiin. Curral das Freirasista vedet kulkeutuvat Levada do Curralia pitkin ja päätyvät lopulta Socorridosin voimalaitoksen tarpeisiin.

Vaelluksemme Boa Mortesta kesti noin kolme ja puoli tuntia normaalia vaellusvauhtia. Kävelynopeus näissä maastoissa toki vaihtelee kävelijän tyylistä patikoida mutta minulla matkaan meni tuo 3 ja puoli tuntia. Eira Mourãosta taitoimme matkaa 2,5 tuntia. Matkan pituudeksi Raimundo Quintal kertoo kirjassaan noin 10 kilometriä, joka kaiketi pitää melko lähelle paikkansa, kun vaellusnopeudeksi otetaan 3,3 kilometriä tunnissa.

Tästä voimme toki jatkaa matkaamme Serra de Águan vesivoimalalle, jos virtaa vielä riittää. Levada do Norte jatkuu toisella puolella laaksoa takaisin Ribeira Bravan laaksoa kohti. Toinen vaihtoehto on jaloitella hiekkatietä pitkin Ribeira Bravan laaksoon. Jos jaksoit lueskella tämänkin reittikuvaukseni Levada do Nortesta, olen nöyrästi kiitollinen ja toivon, että kuvauksestani oli sinulle apua vaellukseen valmistautumisessa.



Tunnelit reitillä

Levada do Norten osuudella Boa Mortesta Serra de Aguan voimalaitokselle on viisi tunnelia, joista kaksi kosteuden takia vaikeita ja viimeinen ja pisin 30cm paksun veden peitossa koko matkaltaan.